Vuorotellen

Kielitietoisuus työyhteisön vuorovaikutuksen vahvistajana

Kielitietoisuus tarkoittaa kielen eri merkitysten tunnistamista ja kieliin kohdistuvien asenteiden ja arvostusten kriittistäkin tarkastelua eri tilanteissa ja konteksteissa, kuten koulussa, työpaikalla tai harrastusryhmissä. Mitä kielitietoisuus ja sen tarkastelu tarkoittaa käytännössä? Mitä hyötyä siitä on työyhteisöjen vuorovaikutukselle? Millaisia jännitteitä monikieliseen työyhteisöön liittyy? Jaksossa aihetta tarkastelevat Helsingin yliopiston kielikeskuksen yliopisto-opettajat Minna Lyytinen (akateeminen vuorovaikutusosaaminen), Salla-Maaria Suuriniemi (FT, kirjoitusviestintä) ja väitöskirjatutkija Hanna Kosonen (kirjoitusviestintä).

Työyhteisöön kuulumisen mahdollistava vuorovaikutus

Ihminen viettää merkittävän osan elämästään työtehtävien ja kollegojen parissa, mutta mitä kaikkea merkitsevät työyhteisö ja siihen kuuluminen tai kuulumattomuus? Mitä jokaisen olisi hyvä ymmärtää työyhteisön vuorovaikutuksesta, jotta moninaiset kokemukset työyhteisöön kuulumisesta mahdollistuvat? Jaksossa aiheesta keskustelevat yliopistonopettaja, FT Sari Rajamäki (Jyväskylän yliopisto) sekä yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Marianna Hoikkala (Turun yliopisto).

Epävarmuus ryhmän vuorovaikutuksessa

Yliopisto-opetukseen liittyy nykypäivänä hyvin moninaisia ryhmätilanteita, joihin vaikuttavat esimerkiksi teknologiavälitteisyys ja monikielisyys. On varsin yleistä, että ryhmätyöskentelyyn suhtaudutaan lähtökohtaisesti varauksellisesti. Mitkä tekijät juuri opintojen ryhmävuorovaikutustilanteissa aiheuttavat kognitiivista kuormitusta ja epävarmuutta? Mitä opiskelijoiden ja opettajien olisi hyvä huomioida? Jaksossa yliopistonlehtorit Lotta Kokkonen (Jyväskylän yliopisto) ja Tessa Horila (Tampereen yliopisto) käsittelevät aihetta yliopistonopettaja ja väitöskirjatutkija Karoliina Ahosen (JY/TaY) johdolla.

Tekoäly inhimillisenä vuorovaikutuskumppanina

Tekoälyyn liittyvässä keskustelussa maalaillaan usein piruja seinille synkillä tulevaisuuden skenaarioilla. Minkälainen ja kuinka inhimillinen kovaa vauhtia kehittyvä tekoäly on vuorovaikutuskumppanina juuri tällä hetkellä (marraskuussa 2024)? Miten tekoäly heijastuu esimerkiksi ihmisten väliseen luottamukseen ja empatiaan? Voiko tekoäly auttaa vuorovaikutustaitojen kehittämisessä? Jaksossa tuodaan esiin myös kiinnostavia tutkimustuloksia tekoälyn mahdollisuuksista digitaalisissa toimintaympäristöissä. Aiheesta keskustelevat kulttuurienvälisen ja digitaalisen viestinnän professori Marko Siitonen (Jyväskylän yliopisto) ja neurotieteilijä, PsT Katri Saarikivi (Turun yliopiston koordinoiman FINSCI-hankkeen tutkija ja vuorovaikutusvastaava).

Poliittinen vuorovaikutus vaaleissa ja sosiaalisessa mediassa

Valtava määrä ulkopolitiikan ammattilaisia käyttää nykyään työkseen sosiaalista mediaa. Myös kansalaiset käyvät somessa merkityksellisiä keskusteluja kansainvälisistä suhteista. Minkälaista on diplomatia ja presidentillinen retoriikka X:ssä (ent. Twitter)? Entä millaista logiikkaa puolueet ja puoluejohtajat sovelsivat erilaisilla somealustoilla edellisten eduskuntavaalien viestinnässään? Kohtaavatko viestien kysyntä ja tarjonta? Mitä on poliittinen kuunteleminen ja minkälaista se voisi olla? Muun muassa näiden kysymysten kautta yliopisto-opettaja Martti Salo (Itä-Suomen yliopisto) haastattelee väitöskirjatutkija Lassi Rikkosta (Tampereen yliopisto). Tarjolla myös kattaus kiinnostavaa jatkolukemista aiheen parissa.

Teemapäivän erikoisjakso: Lainaa vain!

Viestinnän ja vuorovaikutuksen tieteellisen yhdistyksen Prologos ry:n järjestämässä Vuorovaikutuksen teemapäivässä 29.9.2023 järjestettiin paneelikeskustelu Näkökulmia lainaamiseen sekä monialaiseen yhteistyöhön viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimuksessa ja opetuksessa. Paneelissa keskustelevat yliopistonlehtori Lotta Kokkonen (Jyväskylän yliopisto), akatemiatutkija ja apulaisprofessori Jonna Koponen (Itä-Suomen yliopisto) ja tutkijakoulutuksen erityisasiantuntija Ira Virtanen (Tampereen yliopisto). Keskustelua johdattelee professori Marko Siitonen (Jyväskylän yliopisto). Jakson lopussa kuullaan kommentit yliopistonlehtori Malgorzata Lahdelta (Jyväskylän yliopisto), apulaisprofessori Leena Mikkolalta (Tampereen yliopisto) ja erikoistutkija Sanna Herkamalta (Turun yliopisto).

Vuorovaikutuskoulutus murroksessa

Vuorovaikutuksen opetus kuuluu lukioissa osaksi äidinkielen ja kirjallisuuden oppiainetta. Syksyllä 2022 käyttöön otetuissa uusissa lukion opetussuunnitelman perusteissa vuorovaikutuksen opetukselle annettiin entistä vahvemmin sijaa. Myös työelämän täydennyskoulutuksessa vuorovaikutuksen sisällöt kiinnostavat ja niiden merkitys tunnistetaan yhä laajemmin. Minkälaisen murroksen keskellä vuorovaikutuskoulutus on ja mihin se on matkalla. Opetuksen ja koulutuksen teemoista vuorottelevat tässä jaksossa yliopisto-opettaja Suvi-Tuuli Murumäki (Helsingin yliopisto), vuorovaikutuksen valmentaja ja yrittäjä Pauliina Perttuli sekä yliopisto-opettaja Manne Maalismaa (Turun yliopisto).

Suhde ja vuorovaikutus

Kun olemme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, syntyy, kehittyy ja tietysti joskus myös päättyy suhteita. Vuorovaikutuksessa viestimme sisältöjen lisäksi siitä, millaista suhdetta haluamme toiseen rakentaa. Koska suhteet vaikuttavat perustavanlaatuisesti elämäämme ja hyvinvointiimme, on hyvä keskittyä hetkeksi suhteen käsitteeseen. Jakson haastattelijana toimii yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Marja Eklund. Keskustelemassa apulaisprofessori Leena Mikkola (Tampereen yliopisto) ja erityisasiantuntija Ira Virtanen (Tampereen yliopisto).

Jännittämiseen liittyviä myyttejä on murrettava

Vuorovaikutustilanteita kohtaan koettu jännittäminen, erityisesti esiintymisjännitys, on viestinnän kestoaiheita mediassa, koulutuksessa ja tutkimuksessa. Ja miksi ei olisi, onhan jännittäminen monelle todellinen ja hankalakin ilmiö. Suuresta tietomäärästä huolimatta jännittämiseen liittyy paljon vääriä käsityksiä. Jännittämistä kokeva jää ja jättäytyy turhan helposti vuorovaikutustilanteiden ulkopuolelle. Jo viestinnän opetuksessakin jännittäminen voidaan kuitenkin asettaa tarkoituksenmukaisiin mittasuhteisiin ja tehdä oppimisesta mahdollista jännittämisestä huolimatta - ja jännittämisen myötä.

Tässä Vuorotellen-podcastin jaksossa opetuksen kehittämisen asiantuntija Janne Niinivaara (Helsingin yliopisto) keskustelee puheviestinnän yliopisto-opettaja Riikka Järvelän (Tampereen yliopisto) kanssa.

Etäjohtaminen vuorovaikutuksen näkökulmasta

Työelämän suuret muutokset syntyvät erityisesti teknologian kehittyessä. Teknologian mahdollistama ja koronaviruksen vauhdittama etätyöskentely on yhä yleisempää ja näin myös johtaminen ja johtamisviestintä ovat muutoksen edessä. Etenkin etäjohtaminen herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Etäjohtaminen on tullut työelämään jäädäkseen ja yhä useammalle johtajalle tämä tarkoittaa uudenlaista suhtautumista johtamiseen ja vuorovaikutukseen. Etäjohtamisesta ja vuorovaikutuksesta keskustelemassa professori Pekka Isotalus (Tampereen yliopisto), akatemiatutkija ja apulaisprofessori Jonna Koponen (Itä-Suomen yliopisto) sekä väitöskirjatutkija Lotta Salin (Itä-Suomen yliopisto). Keskustelua ohjaa yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Marja Eklund (Tampereen yliopisto).